Mainos
Mainos

SuomiAreena Goes Eduskunta esitteli ratkaisuja politiikan korjaamiseen ja Suomen kilpailukyvyn edistämiseen

Mitä tarkoittaa, kun puhutaan, että politiikka on ”rikki”? Entä millä keinoilla se saataisiin korjattua? SuomiAreena Goes Eduskunta -tilaisuus kunnioitti tänä vuonna väittelyn ja puhumisen jaloa taitoa.

12. helmikuuta järjestetyssä SuomiAreena Goes Eduskunta -tilaisuudessa eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen ja kansanedustaja Timo Heinonen väittelevät aiheesta "Mikä pilasi politiikan?" Tähän antoivat vastauksen omassa "Ja millä se korjataan" -väittelyssään kansanedustajat Sanna Marin ja Emma Kari.

Suomen kilpailukyvystä ja rohkeudesta toimia väittelivät johtaja Matti Apunen, dosentti Thomas Wallgren, keksijä Perttu Pölönen ja startup-sijoittaja Inka Mero. Itse asiasta - puhumisen jalosta taidosta – puhui professori Pekka Isotalus.

Mikä pilasi politiikan?

Eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen, sekä kansanedustaja Timo Heinonen pääsivät väittelemään aiheesta ”Mikä pilasi politiikan?”. Kumpikin oli sitä mieltä, ettei politiikka nyt varsinaisesti pilalle ole, mutta kuten Pekkarinen totesi, siinä on lommoja.

Heinosen mukaan selkeä haaste on se, että eduskunnassa sanottavat pitää usein saada mahdutettua yhteen minuuttiin ja Twitterissä taas 140 merkkiin. Jatkuva tiivistämisen tarve tyhmentää Heinosen mukaan keskustelua.

– Silloin keskustelu on juuri sen tasoista, että puhutaan vain niistä yksityiskohdista, eikä pystytä hahmottamaan kokonaiskuvaa, Heinonen totesi.

Ja millä se korjataan?

Kansanedustaja Sanna Marin palasi vielä hieman edellisen väittelyn aiheisiin, koska koki, etteivät Pekkarinen ja Heinonen käsitelleet lainkaan niitä ongelmia, mitä hän on politiikassa kokenut. Marin totesi esimerkiksi, ettei äänestäjän kuluttajansuoja ole kummoinenkaan, kun vaalien alla tehtyihin lupauksiin ei voi luottaa.

Vaikka politiikan sukupuolittuneisuus ja perinteisen parlamentaarisen yhteistyön puute olivatkin Marinin mielestä politiikan ongelmia, suitsuttivat kummatkin väittelijät eduskunnan naisverkoston edistämää, puoluerajat ylittävää yhteistyötä.

Karin mielestä politiikan ongelma on lobbareiden valta päätöksien teossa. Hänen mukaansa asia ratkeaisi sillä, että lobbareiden rooli tehtäisiin selvemmäksi ja läpinäkyvämmäksi.

Marin vetosi mediaan sillä, että uutisoinnissa keskityttäisiin enemmän politiikkojen takana oleviin tavoitteisiin ja heidän ajamiin asioihin, jolloin päästäisiin kauemmas politiikan henkilökeskeisyydestä.

Kilpailukykyinen Suomi

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n johtaja Matti Apusen mukaan Suomen kilpailukyvyn pilaa omahyväisyys.

– Kuvittelemme, ettei meillä ole muilta mitään opittavaa, me olemme niin erityislaatuisia ja erinomaisia, että mitäpä sitä muita kuuntelemaan, Apunen toteaa.

Suomen kilpailukyvyn kolme suurinta haastetta ovat Apusen mukaan työväenpuute, oikeanlaisen osaamisen puute sekä työmarkkinoiden joustavuuden puute.

Helsingin yliopiston dosentin Thomas Wallgrenin mukaan vain sellainen kilpailukyky on tavoittelemisen arvoista, joka perustuu hyvään yhteistyökykyyn. Wallgren kehottaa suuntaamaan katseen tulevaisuuteen ja tavoittelemaan kilpailukykyä muun muassa ympäristöasioissa, tasa-arvossa, demokratiassa, väkivallattomuudessa, sekä sivistyksessä.

Miten Suomi pysyy muutoksen kelkassa?

Mielikuvituksen puolesta tilaisuudessa puhui keksijä Perttu Pölönen. Pölönen korosti sitä, että vaikka jotain olisi hankala kuvitella, ei se tarkoita, etteikö niin voisi tapahtua tai ettemmekö voisi rakentaa nyt absurdilta tuntuvaa tulevaisuutta.

– Se että meillä menee niin hyvin, että meillä on paljon menetettävää, on oikeastaan valtava jarru, jonka vuoksi me emme uskalla olla tarpeeksi radikaaleja muutoksissa ja uudistuksissa, Pölönen linjaa.

Startup -sijoittaja Inka Mero ilmaisi huolen siitä, että teknologiasta kauan nauttinut Suomen kansakunta uhkaa jäädä ainoastaan digitalisaation soveltajamaaksi.

– Mahdollisuuksia olisi myös tuottaa ratkaisuja: tarvitaan tiedettä, luovuutta, akatemiaa, rahoitusta ja ennen kaikkea yrittäjyyttä, Mero summaa.

Puheessa on voimaa

Professori Pekka Isotalus puhui vielä yleisesti puhumisen jalon taidon puolesta: paremmaksi puhujaksi voi opetella ja siinä voi kehittyä. Oikeastaan kaikkien kannattaisi kehittyä siinä, sillä puheessa on voimaa.

Puheella voi vaikuttaa, mikä tekee siitä kaikkein vaikuttavimman viestinnän muodon. Erityisen tärkeässä asemassa puhe on juuri politiikkojen työssä ja vilkkainta keskustelua sosiaalisessa mediassa käydään juuri vaalien alla, väittelyiden yhteydessä.

Puhe ei ole kuitenkaan itsestään selvästi vaikuttava, vaan sen eteen pitää nähdä vaivaa ja sen pitämiseen tarvitaan taitoa. Ja tuota taitoa kaikkien kannattaa vaalia ja kehittää, läpi elämän.