Mainos

”On väärin, jos kuluttaja joutuu miettimään, mitä sähköä hän käyttää” – SuomiAreena Goes Vastuullisuus -keskustelijat uskovat teknologian ja yhteispelin johtavan tuloksiin ilmastonmuutoksen torjunnassa

Teknologiayrityksillä on iso rooli hiilineutraalin tulevaisuuden ratkaisuissa. Näin arvioivat SuomiAreena Goes Vastuullisuus -keskusteluun osallistuneet yritysjohtajat ja asiantuntijat. Koko keskustelun voit katsoa yllä olevalta videolta.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen arvostaa suomalaisten yritysten nopeaa havahtumista ilmastonmuutokseen.

– Eurooppalaisessa yrityskentässä keskustelu ei ole yhtä pitkällä kuin Suomessa. Olen iloinen, että suomalaiset edelläkävijäyritykset ovat lähteneet viemään viestiä myös Eurooppaan, Mikkonen sanoi.

Myös EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo yritysmaailman heränneen ilmastonmuutoksen torjumiseen. Hän muistuttaa kehityksen olevan kuitenkin monen tahon vastuulla: yritysten, valtiovallan ja kuluttajien.

– Kansalaiset ohjaavat omilla valinnoillaan myös yritystoimintaa. Yritysten, valtiovallan ja kuluttajien kolmiyhteys pitäisi saada pelaamaan. Mutta minusta me olemme jo hyvässä tilanteessa muutosta ajatellen.

Suomi on saamassa piakkoin EU:n elpymisvälineestä lisää rahaa ilmastonmuutoksen torjumiseen. Ministeri Krista Mikkosen mukaan ilmastotoimiin tullaan satsaamaan isosti. Tuen tarkkaa summaa ei vielä tiedetä, mutta tällä hetkellä Suomen arvioidaan saavan noin kolme miljardia euroa.

– Noin puolet summasta käytetään suoriin ilmastotoimiin. Autamme teollisuutta tekemään loikkaa vähähiilisyteen. Merkittävä osuus tuesta menee digitalisaation vauhdittamiseen. Myös vähähiiliseen infrastruktuuriin panostetaan: vauhditetaan raideratkaisuja ja vähäpäästöistä liikennettä.

Dataa tarvitaan päätösten tueksi

Pohjoismaiden suurin tech-yritys, TietoEVRY, on tehnyt Suomessa yhden maailman ensimmäisistä kokeiluista, jossa kokeiltiin datalähtöistä hiilineutraalisuusjohtamista Vaasassa. TietoEVRYn Suomen maajohtaja Satu Kiiskinen kertoo, että kokeilussa kerättiin dataa josta voi nähdä, miten paikallinen väestö suhtautuu energiankäyttöön ja ilmastotoimiin ja miten liikennevirrat kulkevat. Kokeilussa olivat mukana Vaasan kaupunki, Vaasan Sähkö sekä Wärtsilä

– Ongelmana oli, että kaikki data oli hajallaan. Keräsimme sen yhteen alustaan, jonka pohjalta on mahdollista valita kaikkein vaikuttavimmat ja kustannustehokkaimmat toimenpiteet. Nyt valmistelemme seuraavaa vaihetta, jossa mallista voisi rakentaa tulevaisuuden työkalun.

Kokeilussa saatiin dataa myös liikenteestä.

– Datan pohjalta voidaan ennakoida liikennevirtoja, sähköautokantaa ja rakentaa sen myötä latauspisteitä sinne, missä liikennevirrat ovat suurimmat.

Tarvittava teknologia on jo olemassa

VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasaran mukaan kaikki ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvittava teknologia on jo olemassa – se pitäisi vain ottaa nopeasti käyttöön. Hänen mukaansa vastuuta ilmastonmuutoksen torjumisesta ei pitäisi sälyttää yksittäisen kuluttajan harteille.

– On väärin, että kuluttaja joutuu miettimään, mitä sähköä hän ostaa tai miten siirtyy paikasta A paikkaan B. Se kertoo siitä, että tarjoajat eivät ole tehneet työtään kunnolla. Kaikkien tarjolla olevien vaihtoehtojen pitäisi olla hiilineutraaleja tai -negatiivisia. Olennaista on se, miten kiihdytetään kehitys, jossa fossiilista polttoaineista ja raaka-aineista päästään kokonaan eroon, ja kehitetään korvaavat tuotteet.

Vasaran mukaan suurin haaste ilmastonmuutoksen torjumisessa on ihmisen tapa suhtautua muutokseen.

– Vaikein asia on itse ihminen. Isoin haaste on, miten luontainen inhimillinen muutosvastarinta käännetään muutoshalukkuudeksi. Kaiken muun pystymme hanskaamaan mennen tullen.

Aikuiset keskustelijat nuoria toiveikkaampia tulevaisuuden suhteen

Viime vuonna ilmestyneen TietoEVRY ja Lasten ja nuorten säätiön tutkimuksen mukaan nuorista vain kuusi prosenttia uskoo, että ilmastonmuutoksen hillitseminen onnistuu.

Sekä TietoEVRYn Suomen maajohtaja Satu Kiiskinen, että EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ovat toiveikkaita tulevaisuuden suhteen.

– Olen hyvin toiveikas. Uskon, että yritysten mukaantulon voima on merkittävä. Sitä kautta voidaan myös saavuttaa tuleva mahdollinen taloudellinen kasvu, Kiiskinen sanoo.

–  Tässä on valtavasti mahdollisuuksia innovaatioiden ja yritysten ratkaisujen kautta. Toivottavasti myös nuorten toiveikkuus alkaa lisääntyä, kun aikaa kuluu, sanoo Häkämies.

Ministeri Krista Mikkonen näkee toivoa herättäviä merkkejä sekä Euroopassa että Kiinassa.

– EU:n elvytysväline tarjoaa mahdollisuuden merkittävälle loikalle, joka koko maailman pitäisi tehdä. Kiinan mukaan tuleminen takaisin ilmastopolitiikkaan luo toivoa. Toivoa tarvitaan myös ilmastotyössä.

VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara tuntee suorastaan ilmastotarmoa.

– Nyt pitää käydä hommiin. Tutkimuslaitoksessa näen, miltä tulevaisuus voisi näyttää. Toivoa on paljon, mutta toiveet eivät toteudu, jollei joku tee asioille jotakin. Se joku olemme me.

Video: Lumilautailija Enni Rukajärvi haluaa pelastaa talvet: "Koronakriisi ei ole este ilmastoteoille"